Kulttuurperintö ja kulttuuripoliittinen johtaminen: kulttuuritalouden kannattavuuden haasteet Suomessa

Suomen kulttuuritalous on monipuolinen ja arvokas osa yhteiskuntaa, mutta sen kannattavuuden kehittämisen haasteet ovat olleet viime vuosina kiistattomia. Vuonna 2022 kulttuuritoiminnan tuottama tuotto oli noin 15,6 miljardia euroa, mikä vastaa noin 6,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Näin ollen kulttuuri on merkittävä taloudellinen tekijä, mutta sen rahoituksen ja tukijärjestelmien uudistaminen on tarpeen, ettei kulttuuripalveluja kohdistuisi riskiin menettää osaansa.

Kulttuuritalouden kannattavuuden kehittämisessä keskeinen kysymys on, miten kulttuuritoiminnan tuottavuutta ja taloudellista kestävyyttä voidaan parantaa. Suomalainen kulttuuripolitiikka on pitkään keskittynyt tukemiseen, mutta nykyiset tukijärjestelmät ovat usein riittämättömiä pitkäjänteisen kehityksen kannalta. Vuonna 2023 yli 80 prosenttia kulttuuritoiminnan rahoituksesta tuli julkisen sektorin tukien kautta, mikä tarkoittaa, että yksityisen sektorin rooli on vielä vähäinen.

Kulttuuritalouden kannattavuuden kehittämisessä on useita konkreettisia ratkaisuja, jotka edellyttävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi kulttuuritalouden digitalisoituminen voi avata uusia tuottavuuskeinoja ja lisätä kansainvälistä kilpailukykyä. Vuonna 2021 kulttuuritoiminnan digitaalinen kehitys tuotti noin 2,3 miljardia euroa lisätuottoa, mutta tätä kehitystä on edelleen kehitettävä.

Kulttuuritoiminnan kannattavuuden kehittämisessä on myös merkittäviä kansainvälisiä esimerkkejä, joita voidaan hyödyntää. Esimerkiksi Ruotsissa kulttuuritoiminnan kannattavuutta on parannettu tuomalla markkinointitoimintaa ja tuotteistamista vahvemmin kulttuuritoiminnan tukijärjestelmään. Ruotsissa kulttuuritoiminnan tuotto on kasvanut 12 prosenttia vuodessa viimeisten viiden vuoden aikana. Suomessa on kuitenkin vielä paljon potentiaalia tuotteistamisen ja markkinoinnin kehittämisessä.

Kulttuuripolitiikan johtamisen merkitys on kasvava, ja kulttuurialan johtajat ovat tärkeitä vauhdittajia. Vuonna 2023 noin 30 prosenttia kulttuurialan yrityksistä oli johtamisen kehittämisen aloilla, mutta osa johtajista kärsii puutteista kuten strategisesta näkökulmasta ja taloudellisesta kestävyyden suunnittelusta. Kulttuuripolitiikan johtaminen edellyttää myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten kulttuuritoimijoiden, yritysten ja julkisen sektorin välillä.

On tärkeää korostaa, että kulttuuritoiminnan kannattavuuden kehittämisessä on tärkeää keskittyä myös paikallisen kulttuurin ja taiteen kehittämiseen. Vuonna 2022 noin 40 prosenttia kulttuuritoiminnan tuotoista tuli paikallisilta kulttuuritoimijoilta, mikä osoittaa, että paikallinen kulttuuri on merkittävä osa kulttuuritaloutta. Paikallisen kulttuurin tukeminen ja kehittäminen ovat tärkeitä osia kulttuuripolitiikassa.

On tärkeää muistaa, että kulttuuritoiminnan kannattavuuden kehittämisessä ei ole kyse pelkästään taloudellisista tuloksista, vaan myös yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kulttuuri edistää yhteisöllisyyttä, kulttuurista monimuotoisuutta ja oppimista. Tukemalla kulttuuritoimintaa ja sen kannattavuutta, voimme varmistaa, että kulttuuri jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa ja edistää yhteiskunnan hyvinvointia.

Kulttuuritalouden kannattavuuden kehittämisen edistämiseksi on tärkeää kehittää tukijärjestelmiä ja tukea kulttuuritoiminnan markkinointia ja tuotteistamista. Esimerkiksi kulttuuritoiminnan tuotteistamisen kehittäminen voi lisätä tuottoa ja parantaa kulttuuritoiminnan kestävyyttä. On myös tärkeää edistää kulttuuripolitiikan johtamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

katso sivusto

Kulttuuritalouden kannattavuuden kehittämisessä on myös tärkeää ottaa huomioon kulttuuritoiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja sen rooli yhteiskunnan kehittämisessä. Kulttuuri edistää yhteisöllisyyttä, kulttuurista monimuotoisuutta ja oppimista, ja näin ollen kulttuuritoiminnan tukeminen on tärkeää myös yhteiskunnallisen kehityksen kannalta.

• Vuonna 2022 kulttuuritoiminnan tuotto oli noin 15,6 miljardia euroa, mikä vastaa noin 6,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
• Vuonna 2023 yli 80 prosenttia kulttuuritoiminnan rahoituksesta tuli julkisen sektorin tukien kautta.
• Vuonna 2021 kulttuuritoiminnan digitaalinen kehitys tuotti noin 2,3 miljardia euroa lisätuottoa.
• Ruotsissa kulttuuritoiminnan tuotto on kasvanut 12 prosenttia vuodessa viimeisten viiden vuoden aikana.
• Vuonna 2022 noin 40 prosenttia kulttuuritoiminnan tuotoista tuli paikallisilta kulttuuritoimijoilta.